perjantai 17. elokuuta 2012

ikkunasta näki melkein merelle



Huoneen katosta roikkui ylikypsä häähedelmä
kuin moittien unennäön heikentymisestä,
runohampaan tyrehtymisestä:
siitä, että rakkaudelle oli oltu kuuroja,
kunnes oli alettu huutaa,
niin että säikeiden tasapaino oli alkanut järkkyä.

Eteisen komeroon unohtuneet lelut löytyisivät lasten lähdettyä kotoa.
Keittiön tuuletusikkuna oli jätetty auki,
kadunpuoleisen puun talitiainen oli jankuttanut koko aamun.
Jääkaapin ovessa oli leikkeitä asioista, joista ei ehditty puhua.

Tässä oli ollut akvaario, joulukuusi, kirjahylly,
kuntolaite, sohva, tietokone, villamatto, verhot,
lasipöytä, vieraat, parvekkeen ovi, jäähyväiset.
Ikkunasta oli melkein nähnyt merelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti